31.1.11 Aurinkoinen ja mutkitteleva highway 1

Tänään aamulla lähdettiin kasin jälkeen ajamaan kohti San Jose:ta. Aurinko paistoi melkein pilvettömältä taivaalta, joten päätimme valita rantatien. Reitillä tulee maileja aika paljon enemmän ja tie on vuoristossa todella mutkikas. Maisemat olivat todella hienot.
Melkein 9 tuntia kesti tämä siirtyminen.





Syy miksi San Josessa tällä hetkellä ollaan on huominen NHL-matsi San Jose Sharks - Phoenix Coyotes. Jere on seurannut Sharksien otteita seuran perustamisesta (-91) asti. Uskomattomalta tuntuu, että nyt ollaan täällä kaupungissa ja huomenna pääsee HP Pavillioniin seuraamaan ottelun paikan päältä. JES!

Tässä hahmotelma kirjeestä vuodelta 1993 :)


Yövymme pari yötä Hotelli Arena:ssa, joka on kivenheiton päässä hallilta ja siellä käytiin jo nopeesti pyörähtämässä.




Huomenna aamulla ajamme San Franciscoa ihmettelemään ja illalla sitten katsomaan matsia. Kiitos Sepolle, joka auttoi meitä lippujen hankinnassa.

30.1 Sateinen ja sumuinen Los Angeles

Aamulla herättiin vasta kuudelta, joten hyvin ollaan päästy Californian aikaan jo heti ekana yönä.
Aikainen aamulähtö suomesta varmaan latasi sellaiset univelat, että uni maistui.

Säätiedotukset lupasivat päiväksi kylmää (+16) ja sateista keliä, joten päätettiin heti jättää Universal Studio käymättä tältä päivältä.
Liitto päätti yksimielisesti, että kyseessä on shoppailupäivä. Jeren oli tähän päätökseen tyydyttävä. Ajettiin viime reissulta tuttuun Citadel shopping mall:iin, josta löytyy about kaikkien merkkien kaupat.
Sikäli reissu oli kannattava, koska kaikki tämän reissun ostokset taidettiin tehdä, joten ei tarvitse kaupoissa enää juosta.
Tai niin luultiin. Iltapäivällä etsittiin netistä lähin Ruby´s ravintola ja lähdettiin Woodhillsiin syömään. Paikka olikin aamuista paikkaa isompi kauppakeskus...Siinä vaiheessa Jerellä tuli lentosukkia ikävä :) Vanhus ei tule yksin..
Aika halpoja löytöjä tehtiin. Mm. Conversen liikkeessä perus t-paidat maksoi 2e! Pacsun liikkeestä saatiin farkut + takki + Volcomin hupparitakki 51e. Ed Hardyn liikkeessä käytiin ja ei sieltäkään taidettu tyhjin käsin lähteä.
Vierestä löytyi myös iso eläinkauppa. Paikka oli melkein Prisman kokoinen paika sieltä löytyi mm. eläinlääkäriasema. Kissojakin oli myynnissä ja koirille oli hoitopaikka, jos mamma oli shoppailemassa muissa kaupoissa.

Aika kovassa rankkasateessa ajeltiin hotellille takaisin, mutta pian sateetkin loppuivat, pilvinen sää jatkui. Mietittiin siinä, että jos tämä on täällä se talvi ja vuoden kurjimmat kelit, niin aika helpolla pääsevät. Meitä ei meinaa haittaa yhtään.

Illalla käytiin vähän hengailemassa Santa Monica Pier:llä ja pelaamassa ilmakiekkoa. Kiva peli, mutta voittajaa ei saa blogiin kuulema kirjoittaa...
Paikka on muuten legendaarisen Route 66 päätepiste.

Huomenna lähdetään San Joseehen ajamaan. Jos keli sallii, niin tarkoitus olisi ajaa rantareittiä, jolloin matkan kesto on 10 tuntia, mutta maisemat on todella upeat.

Perillä väsyneenä, mutta onnellisena

Huh huh.

Sen verran oli puuhastelua ennen tänne lähtöä, niin oli päivänmäärätkin mennyt sekaisin. Lähdettiin siis tosiaan reissuun 29.1, ei 31.1, kuten ensimmäisessä merkinnässä aluksi väitettiin.
Noh,se ei ollut tosiaankaan ainut "sekaannus". Näköjään paluupäiväkin ollut omissa mielikuvissa eri, kuin lentolipuissa lukee :)
Eli kotiin tullaan reissusta takaisin 10.2 torstaina, ei keskiviikkona. No mikäs siinä.

Aamulla kentällä ei tajuttu tsekata itteemme koneeseen niiden check-in-automaattien kautta, joten jouduttiin jonottaa kahteen kertaan matkalaukkujen jättöpisteeseen. Silti ennen koneen lähtöä meillä oli reilusti aikaa ostaa esimerkiksi. 1.60e maksava Muumi karkkiaski.
Lento Amsterdamiin mentiin aika pienellä koneella, mutta todella iisi lento se oli. 2h30min ja oltiin "damissa", kuten leikkisästi kuuluu sanoa. Amsterdamissa turvatarkastukset oli vielä tarkemmat, kuin oli viime kesänä Pariisissa.
Aikaisemmin mainittu Muumi karkkiaskikin käytiin läpi, ettei seassa ole mitään. No hyvä niin, se tuo turvallisuuden tunteen pitkälle lennolle.
Koneen check-inissä Jeren lentolipulle näytettiin punaista valoa ja passi vietiin virkailijalle "lisätietoja varten" ja palautettiin alle minuutissa takaisin. Koneeseen, kun päästiin istumaan, niin lentoemäntä tuli kysymään Miran passia. Siinä vaiheessa vähän rupesi miettimään millainen vastaanottokomitea meitä mahtaa LAX:ssa olla vastassa.

Kone oli iso jumbojetti, jonka Mira nimesi Barbababaksi. Siltä se kieltämättä keulasta näyttää :) Koneen perässä meillä oli oma kahden hengen vierekkäiset paikat, mikä tietenkin ihan luksusta näin pitkälle lennolle.
Kaikki puitteet ja palvelu jne pelasi mahtavasti, mutta meidän eteen sattui istumaan herra, joillaisia ei tarvitsisi olla koneessa kuin 3, niin nämä tippuisi varmaan alas nousun jälkeen. Kaveri sähläsi tuolissaan ja nenä kiinni ikkunassa koko helvetin matkan. Onnistui kyynerpäällään herättämään Jeren kahteen otteeseen lennon aikana. Kokeilkaapa ensi kerralla koneessa lyödä takana istuvaa kyynerpäällä. Ei helppoa, mutta tämä "lentävä Hollantilainen" siinä todellakin onnistui. Nyt tiedetään sitten mistä sekin termi tulee.

Miran mielestä lento oli todella helppo. No tottakai se on helppo, jos ei ole hereillä, kuin ruokailuiden ajan :)
Jerekin sai nukuttua melkein pari tuntia (säätäjästä huolimatta), joka helpotti lentoa ja olotilaa huomattavasti. Sanotaan kyllä näin, että jos ei tietäisi mitä paikanpäällä odottaa, niin ei näitä melkein 24h settejä vapaaehtoisesti jaksais.

LAX:n kentällä meitä kuulusteltiin viime kertaista enemmän. Esim. missä Mira on töissä ja Jereltä, että aikooko mennä Las Vegasiin :) Pientä kuumottelua vaan. Matkalaukut löytyi hihnojen vierestä, mutta Miran laukusta puuttui hihna ja Jeren laukusta nimilaput. Kaikki tavarat sisällä kuitenkin on tallessa.

Sen jälkeen peruskuvio, eli bussilla autovuokraamoon, jossa kyseltiin, että sattuisiko olemaan Chervolet Malibua vapaana, kun sillä viimeksi niin tykättiin ajaa. No sellainen löytyi ja muisteltiin, että rekisteriotekin täsmää, joten ihan hyvä säkä! Saatiin se vielä vuokrattua taas pienemmän auton hinnalla, mikä on aina kotiinpäin! :)

Pienien etsintöjen jälkeen löydettiin ihan Warner Bros studion vierestä Tangerine Hotelli ja tässä menee nämä muutama yö mainiosti:



Kotiovelta hotelliin matka kesti yhteensä 24h. Käytiin läheisessä kaupassa ja nyt kello 20:00 paikallista aikaa (Suomessa 6:00) taitaa nukkumatti korjata väsyneet matkustajat...




Las Vegas bongattiin lentokoneesta: